Tänään Pantakarhujen elämä mullistui... Äiti lähti illaksi kotiin ja palaa vasta aamulla.
Hyvin on kakaroilla mennyt. Niillä virtaa riittää ja reviiriä laajennetaan koko ajan. Tänään saatiin ensimmäiset siankorvat maisteltaviksi...
Sitä aina unohtaa millaisia täystuho-monstereita tuon ikäiset pennut ovat... kuvissa ovat sentään söpöjä ;)
Nauttikaa, eivät pääse kuvien kautta varpaidenne kimppuun!!!
Sohvi-neiti:
Siiri:
Hertta:
Seppo:
Lokki-Joonatan
Kirje kuulle
Ketunpoika punaturkki
ketunleipää haukkaa.
Illan tullen joenrantaan
mutkitellen laukkaa.
Oispa soma kaverinsa
kanssa yössä olla,
kaarnaveneen kulkua
kuulla kuutamolla.
Täällä yksi ketunpoika
kaipaa ystävää.
Kuka tassuun tarttuisi,
kumppaniksi jää?
Ketunpoika oksan viskaa
joenveden juoksuun.
Ehkä toinen yksinäinen
vastaa turkin tuoksuun.
Ketunlaulu tunteellinen
on kuin kirje kuulle,
kesäöinen terveinen
rannan lehtipuulle.
Täällä yksi ketunpoika...
Kohta tiellä joenmutkan
kaksi kettulasta,
kaikki kaveruuden kellot
soittaa nyt ja vasta.
Ystäväksi yksinäisen
löytyi punaturkki,
kuutamoista kulkua
villiminkit kurkki.
Täällä yksi ketunpoika...
2 kommenttia:
Ai piru miten suloisia!!
...siis käsittämättömän ihania. Tasainen pentue on jokaisen kasvattajan unelma, ja kun siellä selvästi joukossa on yksi "helmi" niin ei voi muuta kun ONNITELLA! Seuraan suurella mielenkiinnolla tämän pentueen taivalta, erityisesti sen helmen... :)
Lähetä kommentti